tiistai 27. elokuuta 2013

Oman kynnen geelaus kaverille

Heipsuli vei!

Tänään sain tehdä pitkästä aikaa geelejä. En ole noita itselleni tehnyt pitkään aikaan, kun olen vähän odotellut että saisin kynteni niin hyvään kuntoon ja pitkiksi että voisin sitten geelailla oman kynnen ilman tippejä. Sitä odotellessa...

Kaverini kävi kuitenkin tänään ja oli halukas ottamaan geelit kynsiinsä. Hänen omat kyntensä olivat hyvin lyhyet ja mietittiin, että oltaisiinko laitettu tipit, mutta sitten omaa luonnollista kynttä olisi jäänyt niin vähän näkyviin, että se olisi näyttänyt hassulta. (Mulla on siis vaan valkoisia tippejä.) Päädyttiin geelaamaan oma kynsi ilman mitään koristeluja, niitä voi sitten itse lakkailla mielensä mukaan. Laitoinkin hänelle vielä geelien päälle lakat ja pikku omppufimot nimettömien kynsiin. Kuvaa itse geelauksista ei kyllä nyt tullut, mutta tässä kuvat lakatuista kynsistä.






Lakka on Essien ihana Tart Deco. Yksi lempilakoistani värinsä puolesta. 




Ihan kivat tuli minun mielestä ja asiakaskin tykkäsi, mikä onkin pääasia! :)



Kiva oli pitkästä aikaa värkkäillä geeleillä ja tehdä jollekin muulle geelit kuin itselle. 

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Ruusuranskis

Sinisen lakkauksen jälkeen mieli teki kynsiin taas jotain hillittyä ja maanläheistä. Lakkailin kynnet aluksi Essien Sand Tropezilla ja mietin seuraavaan päivään mitä laittaisin koristeluksi. Päädyin tekemään perusranskiksen, jota maustoin samaa sävyä olevalla ruusufimolla. Tällaisen lakkauksen voisi tehdä melkein missä väreissä vaan ja tulos olisi silti aina vähintäänkin hyvä. :)





Tykkään tuosta Essien lakasta. Sopii mielestäni sekä arkeen että juhlaan. 




Tässä vähän lähempää kuvaa. 




Ja loppuun taidepläjäys, voilà. 


perjantai 23. elokuuta 2013

Liukuvärilakkaus... Damn it's hard!

Vaikeaa kyllä. Kun noita tutoja katselee kerta toisensa jälkeen ja ajattelee että, "No nyt minäkin osaan!", niin ei, ei... Hyvin tehty liukuvärilakkaus on minusta ehkä yksi kauneimmista lakkauksista, perinteisen ranskiksen lisäksi. Mutta perrrrmanto kun se on vaikea tehdä! En vaan osaa.

Tällä kertaa lähestyin lakkausta vähän niin kuin pusikoista, vailla minkäänlaista suunnitelmaa. Kun olin laittanut aluslakan niin käteeni eksyivät Anytimen iänvanha sininen lakka Bluebell/Sinikello (Näitä ei varmaan löydy enää kuin museoista ja minulta tämä yksi. :D) ja Flormarin Pretty-sarjan lakka P23. Sen verran olin päättänyt jo etukäteen muuntaa liukuvärjäystraditiotani, että olin ostanut toissapäivänä pesusieniä, aiemmin olen tehnyt liukuvärjäyksen sellaisella meikkisienellä - ei toimi. Meikkisienestä on aina lähtenyt nukkaa lakkaukseen, ja lisäksi sen kuplat sienessä ovat niin pieniä ettei siitä liukuefektistä ole oikein ikinä tullut mitään. Nyt siis pesusienien kanssa kokeilemaan. 

Tässä homman lopputulos: 




Koristeeksi laitoin nimettömään hopeisia strasseja... jotka sopivasti kuvauksen jälkeen lähtivät pois yhtenä mönjänä (liimalakka ei ollut vielä tarpeeksi kuiva) kun pesin ja kuivasin käteni... se niistä siis. :D 




Tähän kuvaan muokkasin tuon Flormarin turkoosin lakan väriä vihreämmäksi. Luonnossa se on nimittäin vieläkin vihreämpi. Kamerallani on ennenkin ollut ongelmia tuon lakan värin kuvaamisessa, se näyttää kuvissa paljon sinisemmältä kuin mitä se oikeasti on. 




Ja tässä Anytimen lakka, jonka olen ostanut varmaan joskus yläasteella. Parasta ennen kymmenen vuotta sitten ja toimii ihan hyvin vieläkin! Enkä ole muuten kertaakaan laittanut tuohon thinneriä tai mitään, koska en sellaista omista. Pointsit siitä Anytimelle, tuolle edesmenneelle halpakosmetiikkamerkille. 





(Kauniita liukuvärjäyksiä voi katsella muuten esim. täällä: http://www.thenailasaurus.com/2013/08/pink-blue-waterfall-nail-art.html#more)


torstai 15. elokuuta 2013

"Kun kuuntelen Tomppaa!

- kun kuulen kuinka rummut lyö ja kitara komppaa!"

Tuo soi päässäni kun katselin kynsiäni tässä yksi päivä leopardilakkauksen jälkeen. Eläinkuosi, erityisesti tuo lepaaard assosioituu jotenkin vahvasti Paula Koivuniemeen. Tällaiset Paulakynnet siis sain aikaan. 




Grrau. 




Huomaattekos, kerrankin siistit kynsinauhat? ;) Tämäkin vaan hullun tehokosteutuksen ansiota, lättäsin käsiin hullut kerrokset vartalovoita, jonka jälkeen vielä oliiviöljyä päälle... pysyihän ne ehkä 10 minuuttia ihan kohtuullisen näköisinä. :D 




Pohjalakan nimikin on eläimellinen, Essien Mamba. 




Leimat tein Sephoran lakalla Studs & Stilettos. 



Essien lakka Mamba peitti minulle tarpeeksi hyvin jo yhdellä kerroksella (joskin melko paksulla), sääli vaan että tuo väri ei yhtään sovi mulle! :( Varmaan laitan tuon kyseisen lakan johonkin myyntiin tai jakoon. Nyyh, sääli. Valitsin noita värejä ties kuinka pitkään siellä Jenkkilässä ja ainakin nyt tuo yksi oli virhevalinta. Se ei vaan passaa mun ihonväriin, liian jotenkin... en tiedä. Lakkasin sulhaseni tädin kynnet sillä ja hänelle väri sopi vallan mainiosti, mutta hän onkin väreiltään aivan eri maata kuin minä. Noh, nähtäväksi jää. En haluaisi luopua lakasta, mutta tuskinpa tulen sitä itse enää käyttämään. 


keskiviikko 14. elokuuta 2013

"Mul on jano / anna hirvilimuu"?

No ei sentään ainakaan sellainen jano, vaikka pikku lauantai onkin. :) Mutta jooh, nämä kynnet on kyllä hyllyltä "Totally random". Katselin kynsiä täältä: http://mursuwiththestyle.blogspot.fi/2013/08/ihan-liilaa-peuraa.html ja noista peura-kynsistä jotenkin inspiroiduin ja sitten toisaalta taas oli ajatuksena että lakkaisin kokeilun vuoksi peittävän kerroksen Sephoran lakkoja Sparkle me Silver ja Not Your Average Turquoise. Noh... eli lakataan sitten hirvi-jägermeister(??)-raita-puolikuu-akryylivärikokeilu-glitterkynnet. :D Good times. Lopputuloksena jonkin sortin bile-/rokkikynnet. Ei oikeastaan edes niin kauheat kuin olisin luullut, siksi pakko nämäkin tänne postailla.





Eikö muuten olekin tuo Sephoran lakkapullo aivan sairaan suuri? Niin kuin joku halko. 




Jägermeister... ja ennen tämän koristelua ajatuskulku oli mennyt jotenkin näin: "Yksinkertainen hirvi, hmm, Jekussahan on hirvi, Googlaan sen, ai se ei ollutkaan musta, no otetaan silti mallia, no tuossa ois vielä tuo risti, no laitetaan sekin, läpällä, onhan se ihan hyvä juoma kuitenkin." :D 




Tuon etusormen eläimen mallin otin jostain oikeasta eläimen kuvasta. Googlasin sanalla "dear" joten kuvina tuli lähinnä sellaisia jotain pikku peuroja ja siksi sillä on noin isot korvat. Se nyt ei mennyt kyllä ihan nappiin, mutta hei, eka kerta! 




Ja sillisalaatiksi koristelut/maalailut meni siksi kun en jaksanut kaikkiin sormiin laittaa noita peuroja + se olisi ollut tylsää. Joten tökeröt viivat sitten vapaalla kädellä + random puolikuu. Oi voi. Sulhasen tarkistustahan nuo viivat eivät esimerkiksi läpäisseet, koska ne on liian epätasaiset. Well, can't argue with that. JOS minulla olisi kynsiteippejä niin olisin niillä voinut taiteilla, jos, jos, jos. 



Peurakynnet voisin kyllä joskus tehdä pienen harjoittelun jälkeen uudestaan. Tietenkin tekisin varmaan jotain toisin, esimerkiksi laittaisin tuonne alle lakaksi jotain vähän järkevämpää kuin läpinäkyvää glitterlakkaa. Ja ehkä tekisin suorempia viivoja yms. ;D Ja siis joo, se kokeilu mistä lähdin, eli saako noilla glitterlakoilla PEITTÄVÄN lakkauksen, niin ei saa, ainakaan minun hermoilla. Tuolla turkoosilla ehkä saisikin kohtuullisesti - jollain 4 kerroksella, mutta tuolla tikkuglitterillä ei kyllä mitenkään. Nytkin laitoin hullun paksuja kerroksia (tosin vain kaksi...) mutta niitä glittereitä oli kohtuu vaikea saada mukaan ollenkaan. Se jääköön suosiolla koristelulakaksi. (Ja itse asiassa kun tarkastelin lakan nimeä läheisemmin niin huomasin että siinähän luki nimen alla että TOP COAT.) 



tiistai 13. elokuuta 2013

Vesiputous

Tämän lakkauksen tein inspiroituneena Nailasauruksen Waterfall-kynsistä täällä: http://www.thenailasaurus.com/2013/07/waterfall-nail-art-tutorial.html

Nailasaurus on tehnyt noita vesiputous-lakkauksia monessa värissä ja minäkin kokeilin sitten näiden kynsien lisäksi yhteen kynteen vihreää "vesiputousta". Sen värinen lakkaus toi kyllä ainakin niillä minun väreilläni enemmän mieleen ruohon, ehkä siksi että tein senkin valkoiselle pohjalle. Ruohot eivät ennättäneet kameralle, mutta varmaan teen joku kerta ruohot joka kynsiin, sen verran veikeältä se näytti. Muutenkin olen jotenkin viehättynyt tällaisesta lakkauksesta, taidanpa joskus kokeilla muillakin väreillä.





Ja alkuperäisessä Nailasauruksen lakkauksessahan oli ehkä enemmän yhteen sointuvat värit ja erityisesti viimeistely oli parempaa kuin meikäläisellä *viheltely*. Kynsinauhojen siistiminen ei vaan luonnistu minulta, pahoitteluni! :D 




Lähikuvissa näyttää hieman epäsiistiltä nuo kynsinauhat ja siistämättä jätetyt kynnet, mutta ei ne luonnossa näy niin kuin tuollaisessa makrokuvassa, eihän? :D 




Ja tässä lakkaukseen käytetyt lakat, OPI:n valkoinen Alpine snow pohjavärinä. Viivat on maalattu Sephoran (OPI:n) lakalla Iris I was thinner, OPI:n Elephantastic pinkillä ja You're such a Budapestilla sekä Essien lakalla Pink Diamond. Top coattia tuohon kuvaan ei nyt tullut, mutta päällyslakkaa toimitti OPI:n Top Coat, vaikkakin kaksi sormea ehdin jo lakata OPI:n BASE Coatilla ennen kuin aloin ajattelemaan, että jokin tässä nyt ei ole oikein... :D Näille kynsille kuitenkin pohjalle laitoin H&M:n Base Coatin, joka kuvassa näkyy äärimmäisenä oikealla. Ihan mukiinmenevä pohjalakka mielestäni. 


sunnuntai 11. elokuuta 2013

Uusia kynsiä, vihdoin!

Ei, kamera ei ole ihmeen kaupalla korjaantunut. Nokkelana tyttöjä kävin hakemassa isältäni hänen kameransa, joka on lähes samanlainen kuin omani, ainoastaan ehjä! Sain siis vihdoin pitkästä aikaa kuvia pois kamerastani, jeejee, jeejee!

Tässä nyt sitten ekat uudet, uudet ekat pitkään aikaan. Lakka on OPI:n You're such a Budapest, jonka väriä rakastan. Kävin tosiaan kesälomamatkalla Yhdysvalloissa ja hieman hullaantuneena kärräsin kotiin jotain noin 25 lakkaa. Joukossa myös ensimmäiset OPI:n ja Essien lakkani ikinä. You're such a Budapest-lakka oli kyllä melko lirua koostikseltaan, laitoin kaksi kerrosta näihin, mutta olisi se ehkä vaatinut kolmannen. Silti, väri on niin ihana että en oikein välitä.




Love it. 







Koristelun pidin minimaalisena, kynsien juuriin laitoin tuollaiset violetit rusettistrassit, jotka sattuivat sopimaan täydellisesti tuohon lakan väriin. Strassit olivat hyrrässä, jonka ostin kesä(vai touko-?)kuussa Vaasan H&M:ltä. Oulun Hennesissä on huono meikki-/kynsivalikoima, tai itse asiassa en ole edes varma onko meillä sellaista. Ei välttämättä ole. 

Nyt on pari päivää ollut uuden kameran metsästys käynnissä teholla. Voisin tietenkin käydä viemässä vanhan kamerani korjattavaksi, mutta toisaalta nykyään saa jo parempia kameroita ihan kohtuulliseen hintaan. Tuossa vanhassani tulee kauheasti kohinaa kuviin yleensä ja tietenkin se korjaaminenkin jotain tulisi maksamaan. Tai sitten (todennäköisin skenaario) ostan ensin uuden kameran ja käyn jonkun ajan päästä korjauttamassa vanhani niin sitten on varakamerakin. :) Kuitenkin, uusi polttelee jo siksikin että saisi hieman parempilaatuisia kuvia. Jospa se ensi postauksessa olisi jo tekoja eikä pelkkää puhetta!



Tässäpä vielä esimerkki siitä miten peittävyys ei kyllä ole ihan maailman paras, mutta väri antaa aika paljon anteeksi. 

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Huoran pasta, tuo pikaruokien aatelinen

Voivoi, tätä postausta tehdessä sylkirauhaset kyllä aktivoituu ja vesi nousee aika pahasti kielelle. Kyseessä on tietenkin Spaghetti alla Puttanesca, jonka Wikipedia kertoo olevan kirjaimellisesti huoran tyyliin tehtyä pastaa. Oli sen nimi mikä tahansa, maultaan se on joka tapauksessa aivan sika hyvvää.

Tätä ihanuutta olen tehnyt joskus aikoja sitten ja nopeasti napannut siitä kuvan jotta voisin joskus, kun aikaa ja kiinnostusta riittää, pistää postauksen blogiin. Nyt on sen aika, sillä tekee mieli postailla ja kamera on rikki, joten voi postailla uusia kynsiä tai ruokia - mennään sitten vanhoilla!






Säväyttävimmän makunsa tomaattikastike saa anjoviksesta, joka ainakin minun mielestäni sopii tomaatin ja oliivin kanssa yhteen kuin nenä päähän. Muutenkin maut napsahtavat tässä ruokalajissa mielestäni täydellisesti paikoilleen - yksinkertainen on tosiaan usein parasta!

Kastikkeeseen tulee:

1 prk tomaattimurskaa
2 kynttä valkosipulia
4-5 anjovisfilettä (tai 5-6, maun mukaan)
Sopivasti vihreitä oliiveja
Sopivasti kapriksia
(Meri)Suolaa
Mustapippuria
Oreganoa tai muuta lempiyrttiä

Kastike aloitetaan paistamalla/kuullottamalla hienonnetut valkosipulit ja anjovikset oliivioljyssä. Mukaan lisätään tomaattimurska, annetaan kuplia hetken ja lisätään oliivit ja kaprikset, jonka jälkeen tarkistetaan maku ja lisätään suola ja mausteet.

Spagettia olen tähän ruokalajiin keittänyt jostain täysjyväspagetista (milloin mistäkin) kahdelle - kolmelle hengelle suolavedessä ja lorauttanut niihin keittämisen jälkeen oliiviöljyä. Kastike sekoitetaan spagetin kanssa. Päälle olen saksinut tuoretta basilikaa ja suikaloinut muistaakseni Pecorino Romano-juustoa, joka sopii tämän ruoan päälle mielestäni varsin mainiosti. Ja sitten ei kuin nauttimaan. Ah!




tiistai 6. elokuuta 2013

Long time no see & random

Heipä taas piiiitkästä aikaa!

Kirjoitin viime postauksessa (helmikuussa, hui!!) että kamerani akku ryttyilee minulle, enkä siksi voinut päivittää uusia kynsiä... Noh, itse asiassa ongelma ei ollut kameran akku lainkaan, vaan kameran usbijohdon paikka, joka on mennyt ihan tohjoksi. En ole viimeiseen puoleen vuoteen saanut kuvia kamerastani pois, siitä myös johtuu hiljaisuus blogissa. Kännykkäni kameralla nimittäin tulee niin huonoja kuvia kynsistä että niistä ei tule kuin paha mieli. Uusi kamera onkin ollut erityisesti viime viikkoina hakusessa, siihen on jopa ostettu jo muistikortti! Enää uupuu siis itse kamera... :D

Tässä kuitenkin joitain kännykän kameralla ottamiani kuvia... kauheita, mutta niihin on nyt tyytyminen.


Hyi mikä kuva, eikä kynsissäkään nyt ole kauheasti kehumista... Kyseessä taitaa olla geelien ja talven jälkeiset nysäkynnet, joihin kokeilin vaaleaan pohjaan Hulluilta päiviltä ostamiani akryylivärejä valkoisten ja vaaleanvihreiden pallojen muodossa. Periaatteessa tuollaiset kynnet näyttävät minusta ihan kivoilta, mutta kuvan ja kynsien laatu nyt on mitä on. :F 

 
Tässä taas testailin akryylivärejä kiekkoihin. Pallot onnistuivat ehkä paremmin kiekkoon, kun omiin kynsiin... Muumipeikko onnistui mielestäni ihan hyvin, Pikku Myystä sen sijaan tuli hieman pelottava. :D No, pitänee harjoitella jos noita haluaa joskus kynsiin maalailla oikeastikin. Tähän mennessä vielä jäänyt kokeilematta. 

Kauheasti himottaisi postailla uusia kynsiä tänne blogiin, ehkä erityisesti siitä syystä, että kävin tuossa taannoin matkoilla Jenkkilästä ja matkaanhan lähti lähes 30 uutta kynsilakkaa. :P~ Täytyy yrittää saada kameran hankintaan vauhtia! 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...